Kuva 1.
Vertailutason tekninen korjaus
Mikä on metsien vertailutaso?
Maankäyttösektori (LULUCF-sektori), mukaan lukien metsät, tuotiin osaksi EU:n ilmastotavoitteita vuonna 2018 annetussa LULUCF-asetuksessa. Metsien vertailutaso on asetukseen sisältyvä, kullekin jäsenmaalle erikseen vahvistettu metsien nielutaso, jonka avulla lasketaan hoidetun metsämaan velvoitekauden 2021–2025 tulos. Jos metsien nielu kaudella 2021–2025 jää alle vertailutason, tuloksena on laskennallista päästöä. Jos metsien nielu ylittää vertailutason, tuloksena on laskennallista nielua.
LULUCF-asetuksen velvoitteiden täyttymistä arvioitaessa otetaan huomioon myös muiden maankäytön tilinpitoluokkien tulokset sekä käytössä olevat joustomahdollisuudet.
Miksi metsien vertailutason tekninen korjaus on tehty?
Kun Suomen metsien vertailutasoa laskettiin vuosina 2018–2020, kasvihuonekaasuinventaarion laskentamenetelmät poikkesivat osin nykyisistä laskentamenetelmistä (Kuva 1). Tämän vuoksi nykyisillä menetelmillä laskettuja inventaarion tuloksia ei ollut enää mielekästä verrata vertailutasoon. Nyt tehdyssä teknisessä korjauksessa vertailutaso on päivitetty inventaarion nykyisillä menetelmillä. Näin voidaan taas seurata, miten inventaariotuloksissa raportoitu metsänielu kehittyy suhteessa vertailutasoon (Kuva 2).
LULUCF-asetus edellyttää, että muutokset inventaariomenetelmissä on vietävä teknisinä korjauksina vertailutasolaskelmaan. Jäsenmaiden on toimitettava vertailutason tekninen korjaus ennen kuin komissio vuonna 2027 tarkastaa, miten kauden 2021–2025 velvoitteet ovat toteutuneet. Alkuperäinen Suomen metsien vertailutaso on Euroopan komission vahvistama, ja se on voimassa, kunnes lopullinen tekninen korjaus vuonna 2027 hyväksytään tarkastuksen yhteydessä.
Nyt tehty tekninen korjaus on tarkoitettu kansalliseen käyttöön. Sen avulla voidaan tarkastella uusimmissa inventaariotuloksissa raportoidun metsänielun suuruutta suhteessa vertailutasoon ja pohtia Suomen mahdollisuuksia saavuttaa LULUCF-asetuksen kauden 2021–2025 velvoite. Tekninen korjaus ei ole lopullinen, sillä se tehdään uudelleen aina, kun kasvihuonekaasuinventaariolaskennassa tehdään merkittävää menetelmäkehitystä.
Kuva 2.
Mikä metsien vertailutason teknisen korjauksen tulos on?
Suomen metsien alkuperäinen vertailutaso on
- -29,39 Mt CO2-ekv. puutuotteiden kanssa ja -23,49 Mt CO2-ekv. ilman puutuotteita.
Teknisen korjauksen jälkeen päivitetty vertailutaso on
- -21,15 Mt CO2-ekv. puutuotteiden kanssa ja -14,84 Mt CO2-ekv. ilman puutuotteita.
Mitkä ovat tärkeimmät tekniseen korjaukseen sisällytetyt kasvihuonekaasuinventaarion laskentamenetelmäuudistukset?
Merkittävin ero alkuperäisen ja päivitetyn vertailutason välille syntyy ojitettujen turvemaametsien maaperän hiilidioksidipäästöjen laskentamenetelmän uudistuksesta, joka toteutettiin vuoden 2021 kasvihuonekaasuinventaariossa. Uuden laskentamenetelmän tuottama arvio turvemaametsien maaperän hiilidioksidipäästöistä on 2010-luvun puolivälistä lähtien suurempi kuin aiemmin käytössä olleen menetelmän arvio, mikä pienentää metsien viime vuosien nettonielua inventaariotuloksissa (Kuva 1 ja 2). Kun menetelmämuutos otetaan nyt teknisenä korjauksena huomioon myös vertailutason laskennassa, vertailutason mukainen nielu pienenee vastaavasti (Kuva 1 ja 2).
Vähäisempänä muutoksena teknisessä korjauksessa on mukana metaanin ja dityppioksidin inventaariolaskennassa käytettävien niin sanottujen GWP-kertoimien (global warming potential, ominaislämmitysvaikutus) päivitys. Kertoimia käytetään eri kasvihuonekaasujen ilmastovaikutusten yhteismitallistamisessa.
Miltä Suomen metsien hiilinielu näyttää suhteessa päivitettyyn vertailutasoon?
Vuoden 2023 kasvihuonekaasuinventaariossa hoidetun metsämaan vuoden 2021 nettonielu oli -11,81 Mt CO2-ekv. puutuotteiden kanssa ja -8,17 Mt CO2-ekv. ilman puutuotteita. Tämä tarkoittaa, että metsien nettonielu ei vuonna 2021 saavuttanut päivitettyä vertailutasoa, vaan jäi siitä puutuotteiden kanssa 9,34 Mt CO2-ekv. ja ilman puutuotteita 6,67 Mt CO2-ekv. (Kuva 2). LULUCF-asetuksen hoidetun metsämaan tilinpitoluokka ei sisällä metsitettyä maata, joten sen nettonielu on hieman pienempi kuin inventaariossa raportoitu metsämaan maankäyttöluokan nettonielu -8,32 Mt CO2-ekv.
Miltä Suomen tilanne näyttää suhteessa LULUCF-sektorin vuosien 2021–2025 velvoitteeseen vertailutason päivityksen jälkeen?
Vuonna 2022 annetussa Luonnonvarakeskuksen lausunnossa ”Suomen LULUCF-sektorin 2021–2025 velvoitteen toteutuminen” arvioitiin, että jos velvoitekaudella 2021–2025 metsänielu on yhteensä 50–100 Mt CO2-ekv., ja muiden luokkien päästöt pysyvät nykytasolla, joudutaan niin sanotun metsäjouston ja Suomen erillisjouston käytön lisäksi hankkimaan 50–80 Mt CO2-ekv. edestä päästöyksiköitä muilta jäsenmailta tai kompensoimaan ne taakanjakosektorin yksiköillä.
Lausunnossa verrattiin nykyisillä inventaariomenetelmillä tuotettua inventaariotulosta alkuperäiseen vertailutasoon, joka oli laskettu edeltävillä inventaariomenetelmillä. Lausunto osui siis ajanjaksoon, jolloin teknistä korjausta ei oltu vielä tehty ja vertailutaso ja inventaariotulokset eivät olleet verrannollisia. Vertailutason päivittämisen jälkeen arvioitu vaje on lausunnossa esitetyillä oletuksilla 10–40 Mt CO2-ekv.
Mikä on teknisen korjauksen ja vertailutason päivityksen merkitys Suomen hiilineutraalisuustavoitteen näkökulmasta?
Metsien vertailutason päivitys ei vaikuta Suomen hiilineutraalisuustavoitteeseen, koska se ei muuta kasvihuonekaasuinventaariossa raportoitua metsien nettonieluarviota. Haaste hiilineutraalisuustavoitteen saavuttamisessa säilyy ennallaan.
Tietolaatikko: LULUCF-asetus, tilinpitoluokat ja vertailutasot
LULUCF-asetus määrittää EU:n jäsenvaltioille maankäyttösektorin ilmastotavoitteisiin liittyvät velvoitteet vuoteen 2030 saakka. Kauden 2021–2025 velvoite on, että maankäyttösektorin eri tilinpitoluokkien (hoidettu metsämaa, metsitetty maa, metsäkatoalue, hoidettu viljelysmaa ja hoidettu ruohikkoalue), yhteenlasketuissa tuloksissa laskennalliset päästöt eivät ylitä laskennallisia nieluja. Kaikissa tilinpitoluokissa, pois lukien metsäkatoalue ja metsitetty maa, luokkien tulosten laskentaan käytetään vertailutasoa. Tilinpitoluokan laskennallinen päästö tai nielu saadaan tällöin vähentämällä vuosien 2021–2025 yhteenlasketusta kasvihuonekaasuinventaarion mukaisesta nettopäästöstä tai -nielusta tilinpitoluokan vertailutaso viidellä kerrottuna.
Hoidetun viljelysmaan ja hoidetun ruohikkoalueen tilinpitoluokissa vertailutaso määritetään kasvihuonekaasuinventaariossa vuosille 2005–2009 raportoitujen keskimääräisten päästöjen ja poistumien perusteella. Sen sijaan, metsien vertailutason muodostavat EU:n jäsenvaltioiden laatimat projektiot hoidetun metsämaan nettonielun (tai päästön) kehityksestä. Yksinkertaistaen projektio kuvaa, kuinka suureksi metsien nettonielu (tai päästö) muodostuisi velvoitekaudella 2021–2025, jos noudatettaisiin kestävän metsänhoidon käytäntöjä samalla tavalla kuin vuosina 2000–2009.
LULUCF-asetuksen uudistamisen yhteydessä vertailutasojen käytöstä on päätetty luopua vuosien 2026–2030 tavoitteiden ja velvoitteiden seurannassa.
