Maatalousmaan eroosio

Vesieroosio on luonnonilmiö, jossa vesi irrottaa ja siirtää maahiukkasia ja joka usein voimistuu ihmistoiminnan seurauksena. Eroosioon vaikuttavat maanpinnan kaltevuus, ilmasto- ja sääolot, kasvipeitteisyys, maalaji, maan rakenne sekä maan muokkaus. Suomessa eroosio on suurinta kasvukauden ulkopuolella sateiden ja lumen sulamisen aikoihin.

Maatalousmaalta tapahtuva vesieroosio on keskeinen vesistöjen laatua ja ekologista tilaa heikentävä tekijä. Eroosioaines lisää vesistöjen sameutta ja liettymistä ja eroosioaineksen mukana kulkeutuu ravinteita ja torjunta-aineita, jotka aiheuttavat rehevöitymistä ja veden laadun heikkenemistä. Eroosio vie mennessään kaikkein viljavinta pintamaata köyhdyttäen peltojen maaperää, ja pahimmillaan pelloille voi syntyä suuria eroosiouomia.

Peltojen vesieroosiota voidaan vähentää esimerkiksi talviaikaisen kasvipeitteen avulla ja jättämällä vesistöjen varsien kalteville rinteille suojavyöhykkeitä. Myös suorakylvö ja kevennetyt muokkausmenetelmät vähentävät eroosiota.

RUSLE-mallilla laskettu Suomen peltojen eroosio vuoden 2019 viljely- ja toimenpidetiedoilla oli keskimäärin 430 kg/ha/v ja se vaihteli eri Suomen kunnissa välillä 90-1280 kg/ha/v. Peltojen yhteenlaskettu kokonaiseroosio oli lähes miljoona tonnia. Aikaisempi eroosioarvio on tehty vuodelle 2016 ja se oli tuolloin 460 kg/ha/v, mutta aineistojen ja laskentamenetelmien kehityksen vuoksi vuosien 2019 ja 2016 arviot eivät ole täysin vertailukelpoisia. European Soil Data Centerin tietojen mukaan Suomen eroosio on EU-maiden alhaisimpia (https://esdac.jrc.ec.europa.eu/content/soil-erosion-water-rusle2015), mutta tästä huolimatta varsinkin hienojakoisen saviaineksen aiheuttamat haitalliset vaikutukset Suomen vesistöissä ovat merkittäviä. Koko maan tiedot ovat alempana olevassa taulukossa ja kuntakohtaiset eroosioarviot tämän sivun kartassa ja tietokantataulukossa.

Peltojen vesieroosio on yksi Euroopan unionin yhteisen maatalouspolitiikan (CAP) vaikuttavuusindikaattoreista. Indikaattorin avulla pyritään arvioimaan vesieroosion suuruutta ja seuraamaan eroosiota ehkäisevien toimenpiteiden vaikutuksia. Vesieroosioon liittyvää indikaattoria on laskettu Lukessa soveltaen yleisesti käytettyä RUSLE (Revised Universal Soil Loss Equation) -laskentamallia, jolla saadaan arvio eroosioindikaattorille yksikössä tonnia/hehtaari/vuosi. Arviot perustuvat pitkän aikavälin keskimääräiseen sadantaan, joten vuosittaista säävaihtelua ei ole huomioitu.

Indikaattori on yhteinen CAP-suunnitelman vaikuttavuusindikaattori I.13 Asetus (EU) 2021/2115 liite 1. Sitä käytetään kaikissa jäsenmaissa.