Ruukin tutkimusinfrastruktuuri

Ruukissa on kansainvälisen tason peltotutkimusalustoja, joilla on mahdollisuus keskittyä erityisesti happamien sulfaattimaiden ja turvemaiden tutkimukseen. Lisäksi siellä on tutkimusnavetta, jossa tehdään naudanlihantuotantoon liittyvää tutkimusta. Luke Ruukin peltoviljelyn ja naudanlihatuotannon tutkimus tuottaa käytännön sovelluksia yrittäjien toiminnan tueksi. Ruukin NorPeat-tutkimusalusta kuuluu eurooppalaiseen, kokeellisen ekosysteemitutkimuksen infrastruktuuriin AnaEE:hen. 

Ruukin tutkimusinfrastruktuuriin sisältyy 70 hehtaaria peltoa tutkimuksen ja rehuntuotannon tarpeisiin. Peltolohkot sijaitsevat sekä eloperäisillä mailla että kivennäismailla. Myös rannikolle tyypillisiä sulfaattimaita esiintyy. Lisäksi yhteistyötä tehdään viljelijöiden ja muiden maanomistajien kanssa, joiden mailla on mm. luomututkimukseen soveltuvia peltoja. Maatalouden vesistöpäästöjä voidaan mitata sekä sulfaatti- että turvemaalla olevilla instrumentoiduilla kentillä. Kasvihuonekaasujen mittaukseen on käytössä pyörrekovarianssimittauslaitteisto sekä kammiomittausjärjestelmiä. Ruukki kuuluu INAR RI:n pitkäaikaisen kasvihuonekaasumittauksen asemiin, ja NorPeat-tutkimusalusta on osa AnaEE ERIC:n kokeellisen ekosysteemitutkimuksen infrastruktuuria. 

Lihanautojen eristämättömässä tutkimusnavetassa on paikka 110 naudalle. Karsinoita on 22, joihin kuhunkin mahtuu viisi eläintä. Puolet karsina-alasta on kestokuivitettua makuualuetta ja puolet kiinteäpohjaista lantakäytävää. Jokaisessa karsinassa on kaksi Vytelle-ruokintakaukaloa, jotka mahdollistavat yksilöllisen rehun kulutuksen seurannan. Juomaveden kulutusta voidaan mitata karsinakohtaisesti.  Lisäksi navetassa on laitteisto eläinten punnitukseen sekä käyttäytymistutkimukseen. Tutkimusnavetta mahdollistaa tuotantoketjumittakaavaisen mallinnuksen, jossa voidaan tarkastella mm. erilaisia tilamalleja, tuotannon kilpailukykyä ja ympäristövaikutuksia. 

• eristämätön tuotantorakennus enintään 132 naudalle
• yksilöllinen rehunkulutuksen mittaaminen (Vytelle-ruokintakaukalot)
• karsinakohtainen vedenkulutuksen mittaus
• eläinten käsittelytilat ja elopainovaaka
• lämpökamera ja ultraäänimittauslaitteisto
• siirrettävät karsinakohtaiset kamerat käyttäytymistutkimukseen
• lämpötiloja ja kaasuja mittaavat loggerit

• turvemaalohkot 
• multamaalohkot
• kivennäismaalohkot
• 4 ha:n luomulohko
• ruutukokeille tarkoitetut viljely- ja korjuulaitteet

• Tutkimusta voi tehdä tila- ja valuma-aluemittakaavassa. 
• Säätösalaojitettu 26 ha:n turvepelto, jossa turpeen syvyys vaihtelee välillä 15–75 cm. Kenttä on jaettu kahdeksaan eri lohkoon, jonka kosteusolosuhteita seurataan maan eri syvyyksissä Soil Scout -järjestelmällä ja pohjaveden pinnankorkeutta seurataan koko peltoalan mittakaavassa reaaliaikaisilla jatkuvatoimisilla pohjavesiantureilla.
• Valuntamittaukset: Lohkoilta 1–6 voidaan mitata salaojavalunnan vedenlaatu ja lohkolta 6 pintavalunta ja sen veden laatu. Valuntaa mitataan ympäri vuoden, ja vesinäytteet kerätään valuntapainotteisesti salaojavesien mittauskaivossa. Mittauskaivoon on asennettu myös jatkuvatoiminen vedenlaadun anturi, joka mittaa lohkoilta 1–6 nitraattia ja hiiltä. Parhaillaan myös lohkoja 7 ja 8 ollaan liittämässä osaksi valuntamittauksia.
• Kentän vieressä on veden varastoallas (0,7 ha), jonka avulla voidaan tehdä tutkimuskentän pohjaveden pinnankorkeuden säätelyä. Täten voidaan tutkia kontrolloidun pohjaveden pinnankorkeuden manipuloinnin lisäksi pellon kuivatusta ja kastelua.
• Kasvihuonekaasumittaukset: Lohkoilta 1–8 mitataan kasvihuonekaasupäästöjä (hiilidioksidi, metaani, dityppioksidi) pimeillä ja valoisilla kammioilla. Pimeäkammiomittauksia toteutetaan moderneilla kannettavilla kaasuanalysaattoreilla. Talvella lumipeitteen aikaan kasvihuonekaasupäästöjä mitataan lumigradienttimenetelmällä. Lisäksi kasvihuonekaasupäästöjä mitataan kasvukaudella peltoa ympäröivistä avo-ojista.
• Tutkimusalustan avo-ojien sekä veden varastoaltaan vedenlaatua tutkitaan jäättömänä aikana kolmessa eri pisteessä jatkuvatoimisilla vedenlaadun antureilla, joilla määritetään vedestä hiili, nitraatti, pH sekä sähkönjohtokyky
• Alueella on pyörrekovarianssimittaukset: hiilidioksidi, metaani, dityppioksidi (Ilmatieteen laitos).
• AnaEE-tutkimusalusta

• Kivennäismaalla oleva tutkimusalusta
• Pyörrekovarianssimittausasema
• Tutkitaan rehuntuotannon ympäristövaikutuksia rinnakkain NorPeat-alustan kanssa pitämällä alustojen viljelykierto samassa rytmissä.

• vilja-, nurmi-  ja erikoiskasvien kenttäkokeet 
• luomukokeet
• viralliset lajikekokeet
• ojitettujen turvemaiden ympäristövaikutukset
• sulfaatti- ja turvemaakokeet
• maatalouden ympäristökuormitusta mittaavat kokeet
• vähähiilinen ja resurssitehokas lihanautojen rehuntuotanto ja ruokinta
• lihanautojen ruokinta- ja käyttäytymiskokeet
• kuivitus ja lannankäyttö
• turvepeltojen ilmasto- ja vesistöpäästöt
• kosteikkoviljelyn biomassan tuotantoketju
• vesistökuormituksen mittaaminen 
• turvemaiden ilmastoystävälliset viljelyteknologiat