Maaseutuväestön koettu hyvinvointi
Länsimaisissa demokratioissa kaikki hallinnon muodot ja toimet hakevat legitimiteettiään hyvinvoinnin käsitteen kautta. Toisin sanoen politiikan ja politiikkatoimien hyväksyttävyys perustuu niiden oletettuun kykyyn väestön hyvinvoinnin lisäämisessä ja pahoinvoinnin vähentämisessä. Suomi on sekä objektiivisen ja taloudellisen hyvinvoinnin ja subjektiivisen eli koetun hyvinvoinnin suhteen maailman hyvinvoivimpia ja onnellisimpia maita mutta hyvinvoinnilla on myös maan sisäistä vaihtelua esimerkiksi kaupungin ja maaseudun välillä. Politikkatoimien vaikuttavuuden ja myös maaseutuvaikutusten arvioinnin kannalta on tärkeää mitata myös koetun hyvinvoinnin alueellisia eroja ja niiden kehitystä.
Mitä indikaattori mittaa?
Maaseutuväestön (ydinmaaseutu, kaupunkien läheinen maaseutu ja harvaan asuttu maaseutu) koetun hyvinvoinnin muutoksia mitataan kolmella eri indikaattorialla: mielenterveyttä mittaava MHI-5 indeksi, koettua yksinäisyyttä mittaava indikaattori sekä koettua taloudellista niukkuutta mittaava summamuuttuja. Indikaattorit perustuvat Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) keräämään Terve Suomi kyselytutkimuksen vuosien 2022 sekä tulevien tiedonkeruiden 2024 ja 2026 kyselyaineistoihin. Indikaattori kytkeytyy Suomen CAP suunnitelman erityistavoitteen 3 seurantaan, jonka tavoitteena on, että vuoteen 2027 mennessä ydinmaaseudun, kaupunkien läheisen maaseudun ja harvaan asutun maaseudun väestön keskimääräinen koettu elämänlaatu on parantunut.
Indikaattorit on kontrolloitu iän ja sukupuolen mukaan (estimated marginal means), joka ottaa huomioon ohjelmakaudella muuttoliikkeen ja luonnollisen väestökasvun seurauksena tapahtuneet väestörakenteen (kompositiovaikutus) muutoksen näiden muuttujien osalta.
Indikaattorin ensimmäiset tiedot julkaistaan alkuvuonna 2024.
Linkki Terve Suomi kyselyyn: https://thl.fi/fi/tutkimus-ja-kehittaminen/tutkimukset-ja-hankkeet/terve-suomi-tutkimus.
