Siirry pääsisältöön

Karhukanta vahvistunut etenkin itäisessä Suomessa

Seurantajulkistus 13.3.2024

Luonnonvarakeskus (Luke) arvioi Suomen karhukannan vahvistuneen edelliseen vuoteen verrattuna. Karhujen kokonaisyksilömäärän arvioidaan olevan 2100–2250 yksilöä ennen elokuussa 2024 alkavaa metsästyskautta. Arvio on noin 20 prosenttia suurempi kuin vuoden 2023 arvio. Karhukanta on nyt suunnilleen samalla tasolla kuin vuonna 2021.

Kannan runsastuminen edelliseen arvioon verrattuna juontunee osaltaan siitä, että metsästyspoistuma jäi vuonna 2022 olennaisesti pienemmäksi kuin kertaakaan vuosina 2016–2021. Muutos kaadettujen karhujen määrässä johtui etenkin siitä, ettei Pohjois-Karjalassa ollut lainkaan karhunmetsästystä vuonna 2022. Metsästysverotus jäi pienemmäksi myös vuonna 2023, kertoo tutkija Samuli Heikkinen Luonnonvarakeskuksesta (Luke).

Vuosina 2017–2021 karhun metsästykseen myönnettiin kaatolupia aiempaa enemmän suhteessa kannan arvioituun yksilömäärään. Metsästyksen tavoitteena oli katkaista vuonna 2012 alkanut kannan kasvu.

Kannan kehitykseen vaikuttaa myös karhun biologia. Metsästysverotus voi heijastua myöhään aikuistuvan ja hitaasti lisääntyvän eläimen kannankehitykseen niin, että vaikutukset näkyvät usean vuoden aikajänteellä. Lisääntyvien naaraiden poistuminen kannasta korvautuu hitaasti, koska naaraat saavat ensimmäiset pentunsa yleensä vasta neljävuotiaina.

Karhut. Kuva: Ilpo Kojola / Luke.

Kanta-arvio perustuu petoyhdyshenkilöiden karhuhavaintoihin

Arvio karhukannasta pohjautuu petoyhdyshenkilöiden kalenterivuonna 2023 kirjaamiin karhun pentuehavaintoihin. Karhuhavainnoista (yhteensä 9 084) pentuehavaintoja oli yhteensä 1 178. Pentuehavainto tarkoittaa havaintoa, jossa on tavattu emo ja alle vuoden ikäinen jälkeläinen.

─ Havaintoaktiivisuudessa on todennäköisesti vuosien välisiä eroja, jotka heijastuvat myös kanta-arvioihin, Heikkinen toteaa.

Kuvateksti: Kaikkien karhuhavaintojen lukumäärä oli 13 % suurempi kuin edellisvuonna, mutta pienempi kuin vuosina 2013–2021. Pentuehavaintojen kokonaismäärä oli kasvanut edelliseen vuoteen (2022: 750 havaintoa) verrattuna ja oli samalla tasolla kuin ennen vuotta 2022. 

Karhukanta alueittain

Image
Karhun pentuehavainnoista suurin osa painottuu Itä-Suomeen
Kartta 1. Karhun pentuehavainnot vuonna 2023 (yhteensä 1178).  Punaisilla rajaviivoilla merkitty aluejako vastaa karhukannan hoitosuunnitelmaa vuodelta 2007. Vuonna 2022 julkaistussa suunnitelmassa on kaksi kannanhoitoaluetta: poronhoitoalue ja muu Suomi.

Poronhoitoalue (kartta 1: Pha)

Alueen karhukanta on karhuhavaintojen alueellisen jakautumisen perusteella runsain itäisen valtakunnanrajan tuntumassa. Poronhoitoalueen havaintoaineisto on edelleen vähäinen. Havaintoaineiston vähäisyys johtuu suurelta osin harvasta havainnoitsijaverkostosta. Kanta-arvioon liittyy tämän takia muuta maata enemmän epävarmuutta. Arvio ottaa huomioon puutteen aineiston kattavuudessa. 

Vakiintuneen kannan alue (itäinen Suomi lukuun ottamatta poronhoitoalueen itäosaa, ks. kartta 1: Vaki)

Itä-Suomessa vakiintuneen kannan hoitoalueella elävien karhupentueiden lukumäärä on kasvanut noin 40 % vuoden 2022 vastaavaan arvioon verrattuna. Kannan arvioitu yksilömäärä on kasvanut koko kannanhoitoalueella, mutta on kuitenkin edelleen pienempi kuin vuonna 2021. 

Levittäytymisvyöhyke (keskinen Suomi, ks. kartta 1: Levi)

Levittäytymisvyöhykkeellä karhupentueiden määrä oli suunnilleen sama kuin vuonna 2022. Kanta kasvoi hieman lähinnä Pohjois-Savossa, mutta pieneni Etelä-Savossa. Keski-Suomessa pentuemäärät pysyivät samalla tasolla kuin vuonna 2022. 

Kehittyvän kannan alue (Uusimaa-läntinen Suomi Tornion pohjoispuolelle, ks. kartta 1: Kehi)

Kehittyvän kannan aluetta koskeva arvio oli samaa tasoa kuin vuoden 2022 arvio. Muutokset karhukannassa olivat vähäisiä. 

Luonnonvarakeskus arvioi vuosittain karhukannan sekä mallittaa karhukannalle kestävän metsästysverotuksen.