Tutkittua tietoa metsien kasvusta
Image
Suomen metsiin kohdistuu monenlaisia tarpeita. Metsien pitäisi tuottaa yhä enemmän puuta teollisuuden raaka-aineeksi, sitoa ja varastoida hiiltä sekä tarjota elinympäristöjä lajistolle ja virkistysmahdollisuuksia ihmisille. Luonnonvarakeskuksessa (Lukessa) tutkitaan nyt, miten metsien kasvua voitaisiin kestävästi tehostaa ilmaston ja vaatimusten muuttuessa.
Kansallinen Metsästrategia 2035 linjaa toimenpiteet joiden ”päämääränä on lisätä metsien monipuolista käyttöä ja niistä kertyvää hyvinvointia kestävän kehityksen periaatteita noudattaen”. Strategiassa tasapainoillaan muun muassa hiilensidonnan ja -varastoinnin kasvuun, puuntuotoksen omavaraisuuteen, metsäluonnon monimuotoisuuteen, ilmastokestävyyteen ja sopeutumiskykyyn tähtäävien tavoitteiden välillä.
Metsien hidastunut kasvu huolettaa
Vuonna 2022 Suomea kohahdutti Luken selvitys, jossa metsiemme hiilensidonnan todettiin vähentyneet merkittävästi. Samaan aikaan kotimaisen puun tarve teollisuuden käyttöön oli kasvanut entisestään Ukrainan sodan myötä. Vaikka Suomen metsät ovat edelleen nettonielu, kasvu ei tällä hetkellä eikä lähivuosina riitä kattamaan muusta maankäytöstä aiheutuvia päästöjä.
Hiilensidonnan vähentyminen johtuu suurimmilta osin samanaikaisesti lisääntyneistä hakkuumääristä ja puuston kasvun alenemisesta. Kasvun alenemista on havaittu varsinkin männiköissä, toisaalta keskimääräistä heikompien kasvukausien vuoksi (2018–2020) ja toisaalta puuston tämänhetkisen ikärakenteen takia. Ikärakenne selittää noin viidenneksen kasvun vähentymisestä: osa mäntyvaltaisista metsiköistä on ohittamassa kiivaimman kasvuvaiheensa.
Vaikka ilmaston lämpeneminen toisaalta tarkoittaa Suomelle aiempaa pidempiä kasvukausia ja siten kasvupotentiaalin lisääntymistä, kuivuuden ja muiden ilmastollisten ääri-ilmiöiden yleistyminen asettaa suuria haasteita metsille. Esimerkiksi lumen aiheuttamat puustotuhot ovat kasvaneet huomattavasti. Muuttuva ilmasto mahdollistaa myös taudinaiheuttajien ja tuholaisten runsastumisen ja leviämisen yhä pohjoisemmaksi. Laajat kuusikoiden kirjanpainajatuhot ovat tästä vakava esimerkki.
Tutkimustietoa kasvun lisäämisen keinoista lämpenevässä ilmastossa
Mitkä ovat keinot ja mahdollisuudet kestävästi lisätä Suomen metsien kasvua alati muuttuvassa kasvu- ja toimintaympäristössä? Jos onnistumme nostamaan metsien kasvua erilaisia keinoja käyttämällä ja samalla luomaan aikaisempaa tuhonkestävämpiä metsikkörakenteita ja metsänhoitomalleja, saadaan eväitä vastata kestävän puuntuotannon lisäksi useisiin muihin metsien käytön tarpeisiin.
Lukessa on käynnissä nopeasti toteutettava monitieteinen hanke, jossa tarkastellaan metsiemme kasvuun ja hiilivarastoihin liittyviä haasteita ja ratkaisuja (MEKA2.0).
”Tutkimme monipuulajisuuden lisäämisen ja kuivuuden vaikutusta metsiemme kasvuun. Arvioimme hiilivaraston kasvattamiseen liittyviä tuhoriskejä, ja kartoitamme mahdollisuuksia edelleen lisätä metsien kestävyyttä ja sopeutumiskykyä metsänjalostuksen avulla. Selvitämme myös metsien kasvuun liittyvien tavoitteiden sekä ilmasto-, ympäristö- ja monikäyttötavoitteiden olemassaoloa ja vahvuutta Euroopan eri maiden metsästrategioissa”, kertoo hankkeen vetäjä, tutkija Sonja Kujala Lukesta.
Hankkeen lopuksi syksyllä 2024 julkaistaan päätöksenteon tueksi synteesiraportti, joka pohjautuu MEKA2.0-hankkeen, sekä muiden uusimpien aiheeseen liittyvien koti- ja ulkomaisten tutkimusten soveltamiskelpoisiin päätuloksiin. Hankkeen rahoittaa Maa- ja metsätalousministeriö osana Hiilestä kiinni -tutkimus- ja innovaatio-ohjelmaa.
Tässä artikkelisarjassa julkaisemme kirjoituksia metsien kasvusta erityisesti MEKA2.0-hankkeen teemoihin liittyen. Tämä kirjoitus on sarjan ensimmäinen osa.
Image
Image
